Barcelona

Nyt on lomailtu jo kyllästymiseen asti ja ylitsepääsemättömiltä tuntuvat ongelmat on, suurimmaksi osaksi, taakse jäänyttä aikaa. Joten mikä olisikaan parempi keino alkaa taas nauttimaan elämästä täysin siemauksin, kuin muuttaa ulkomaille! Mun au pair kokemus Madridissa oli jotain mitä en osaa, enkä voi, kuvailla sanoilla. Au pairina olo on niin helppo, vaivaton ja halpa ulkomailla asumismuoto kun saa vain majoittua paikallisessa perheessä, oppia samalla kulttuuria ja kieltä, ja viikottaisella palkalla viettää muutama tunti päivästä suloisten nappisilmien kanssa. Joten kyllä, matkani au pairina Espanjassa saa jatkoa, tosin tällä kertaa Barcelonassa.
Mietin monia asioita useaan kertaan läpi ennenkuin päädyin au pairina oloon. Hain mm. matkaoppaaksi Finnmatkoille ja Tjäreborgille, mutta niistä sain vain vastaukseksi ettei uusia oppaita tällä hetkellä tarvita maailmalla pyörivien kriisien vuoksi. Yritin myös hakea töihin ulkomaille, hotelleihin ja kahviloihin, mutta kaikki asumiset ja tuet sun muut tuntuivat liian aikaa vieviltä näin nopealla aikataululla.
En missään vaiheessa epäillyt au pairiksi lähtöä, mutta halusin miettiä muitakin vaihtoehtoja. Kaikki Madridin kaverit kyselevät jatkuvasti että miten voin yrittää "toistaa" niin mahtavaa kokemusta. Olihan Madridin ajat aivan mahtavat mutta en missään nimessä edes haluaisi yrittää toistaa niitä. Siksi en edes harkinnut Madridiin menoa vaan suuntaan Barcelonaan hankkimaan aivan uusia unohtumattomia kokemuksia. Toki ymmärrän että jos olisin päätynyt uudestaan Madridiin olisi varmaan todella haikeaa kun kaikki "vanha ja tuttu" olisi poissa (haha viittaan siis enimmäkseen kavereihin). Olen käynyt Barcelonassa kerran aikaisemmin ja oonkin aivan yltiö innoissani, koska rakastan sitä kaupunkia! Tähän mennessä ehdottomasti upein paikka missä olen käynyt. En malta odottaa tammikuuta jolloin saan jalkani taas Espanjan maalle, ainakin nyt heinäkuun loppuun asti.

Joulun jälkeen lähden viettämään uutta vuotta Kanarialle ja enimmäkseen siis moikkamaan mun opaskamua♥ Sitten alkaakin parin päivän päästä uusi seikkaulu! Adios ja hasta luego lähempänä reissua!

Con besos, Mari

Change

Joskus muutos on hyväksi. Huomasin sen itse keskiviikkona kun vihdoin ja viimein, vuoden aikomusten jälkeen leikkautin hiukseni hartioille. Rakastan uuden tukan helppoutta ja ennen kaikkea sitä, miten hyvältä ja terveeltä se näyttää vanhan sijasta. Pidän muutoksista silloin kun saan itse päättää niistä; hiusten leikkauttaminen, muutto toiseen maahan, elämäntapamuutos, mikä vain. Mitä tulee siihen kun en voi itse vaikuttaa muutokseen, pelottaa. Kun jokin asia mitä piti ennen itsestäänselvyytenä muuttuu, tuntuu kuin koko elämä menisi uuteen järjestykseen. Enkä tarkoita vain negatiivisia asiota vaan myös positiivisia. Tällä viikolla olen löytänyt itsestäni taas aivan uusia puolia. Niin useasti kun olen maininnut olevani hieman hukassa itseni kanssa, alan vihdoin ymmärtämään itseäni paremmin. Koko viikko on ollut suoraan sanottuna kaoottinen. Olen kuullut ja tajunnut ikäviä asioita, mutta myös saavuttanut jotain mistä olen haaveillut koko pienen ikäni. Olen oppinut että vaikka elämässä sattuu vastoinkäymisiä, niistä selviää lähimmäisten ja rakkaiden ihmisten tuella. Ja kun asioita osaa katsoa positiivisessa valossa, elämässä on aina jotain hyvää. Kun jokin asia ei miellytä, sitä ei tarvitse tehdä. Kun huomaa tarvitsevansa apua tai tukea, täytyy osata pyytää. Kun jotain asiaa todella haluaa, ei saa luovuttaa. Kun jotain ikävää sattuu, on oltava positiivinen. Kun jotain ihanaa tapahtuu, siitä on osattava iloita. Kun elämä ei mene halutulla tavalla, ei saa menettää toivoa. Kun tietää mitä haluaa, täytyy seurata päämääräänsä. Kun arvostaa itseään, ei tarvitse yrittää miellyttää muita. Kun ympärillä on ihmisiä jotka rakastaa ja välittää, ei tarvitse muuta.

-Mari