Anteeksi kaikille tämä hehkutus, mutta elämä on ihanaa! Muistan miten viimeksi Madridissa ollessani laskin suurinpiirtein päiviä kotiinpaluuseen. Ei sillä ettenkö olisi viihtynyt siellä tai ettenkö olisi todella paljon nauttinut ajastani, mutta silti koko ajan takaraivossa jyskytti ajatus siitä, miten hienoa olisi jo palata kotiin kaiken tutun ja turvallisen pariin. Nyt täällä ollessani ei kotiinpaluu ole kertaakaan käynyt edes mielessäni (toki jos ei reiluuden nimissä lasketa kahta ensimmäistä viikkoa). Nautin elämästä, rakastan kaikkia mahdollisuuksia mitä tällä suurkaupungilla on tarjota, rakastan espanjaa ja ennen kaikkea espanjalaisia, rakastan näitä ihmisiä keiden kanssa saan viettää unohtumattomia hetkiä ja rakastan tätä vapauden tunnetta. Lyhyestä virsi kaunis; onneksi mulla on vielä monta kuukautta jäljellä täällä.
Viime viikonloppu oli ehkä hieman normaalista poikkeava. Perjantai-ilta oli vapaa joten painelin Tytin kämpille. "Katsottiin" taas kerran leffa ja syötiin itsemme täyteen herkkuja (helkkarin Espanja kun ruuankin pitää olla niin törkeen hyvää!). Yöllä otin yöbussin kotsaan ja aamulla heräsin jo ennen yhdeksää, koska olin lupautunut vahtimaan lapsia viiteen saakka kun vanhemmilla oli joku businessmeeting... Pohdin taas muutaman kerran mielessäni että mikä tässä espanjalaisessa kasvatuksessa on niin päin mäntyä kun pienimmäinen oli ensimmäisten parin tunnin aikana itkenyt valehtelematta 12 kertaa, for no reason... Tämän lisäksi meillä oli pieniä ongelmia hälyjen kanssa, ne meinaa pamahti kaksi kertaa päälle niin että kummallakin kerralla hälytysturvakeskuksesta mikä lie soitettiin varmistaakseen että kaikki oli fine. Ei tuon päivän aikana meinannut olla kuin mielenterveyden lähtö lähellä, mutta onneksi se oli ensimmäinen ja todennäköisesti viimeinen lauantai kun joudun olemaan töissä.
Lauantai-iltana treffattiin Tytin ja Jennyn kanssa ja mentiin katsomaan jääkiekkomatsii, uskokaa tai älkää... Haha mun mielestä oli ainakin todella hassu yhtälö kun keskellä jäätä oli se tuttu Barcelonan logo, jonka oon itse tottunut näkemään ainakin vain jalkapallossa. Poitsujen pelin jälkeen menin Tytille yökyläilemään ja aamu viiteen saakka juoruiltiin ja paistettiin lettuja.
Innostuttiin niin paljon tosta jääkiekko"pelistä" että otettiin sunnuntainakin suunnaksi jäähalli. Harmi ku pojjaat hävis niin niiden pelit loppu... just ku Tytin kaa kerettiin toteamaan että meistä tuli faneja.
Pelin jälkeen käytiin syömässä ja myöhemmin illalla jatkettiin porukalla baariin seuraamaan Real-Madrid vs Barca peliä. Olin saanut tuolta jääkiekkopelistä barcelonan lipun joten JOUDUIN kävelemää koko illan se kädessä... olo oli ihan niinkuin maanpetturilla. No vaikka Real hävisikin niin ainakin selvisin baarista kotiin ilman mustaa silmää. What a great day!!
Besos, Mari
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti