Ja eilen treffattiin toisen rakkaan ystäväni kanssa viimeistä kertaa. Hitto inhoon ylikaiken tälläsiä fucking hyvästelyjä! No onpahan ainakin hyvä syy reissata seuraavaksi Saksaan.
Ainoa positiivinen asia tällä hetkellä tuntuu olevan aurinko. Ulkona lämpötila huitelee koko ajan jossain lähempänä kolmeekymmentä. Tosin sitäkään ei edesauta se, että menin maanantaina ottamaan lävistyksen, joten en suosiolla viitsi mennä aurinkoon makoilemaan, varsinkin kun sain sen jo tulehtumaan...
Joo o olo on tällä hetkellä aika mitään sanomaton. Oon kyllä superiloinen tulevasta kesästä ja kaikista suunnitelmista ja onhan mulla täällä viä ihan hitosti kavereita jäljellä, mutta ärsyttävää kun ne kaikki rakkaimmat on lähtenyt tai lähtee pian. Tää on se ainut ja niiin ärsyttävä puoli matkustelussa; ihmisiä tulee ja menee. Onneksi ne rakkaimmat kuitenkin pysyy:)
Nyt menen angstaamaan huoneeni pimeään nurkkaan ja yritän ymmärtää että nämä hyvästit eivät todellakaan olleet lopullisia...Parempaa loppuviikkoa kaikille!
Ps. Masennuksen keskellä auttaa näköjään taas kehujen kuuleminen siitä, miten vaikutan amerikkalaiselta tai englantilaiselta hyvän englantini ansiosta.
Besos, Mari


Ei kommentteja:
Lähetä kommentti