Time's running out

Taas sama kriisi kuin pari vuotta aiemmin; miten saan 7 kuukauden kamppeet sullottua kahteen matkalaukkuun? En saanutkaan, siksi hain kolmannen... Ajattelin mun pakkausurakan vievän vaivaisen tunnin mun päivästä, mutta tässä sitä vieläkin pähkäillään neljän tunnin jälkeen. Syy miksi pakkaan näin "aikaisin" on se, että meinaan lähettää kaksi matkalaukkua omia aikojaan Suomeen, jotta voin lähteä reissaamaan vain yhden laukun kanssa. Ehkä tää ongelma tästä pian ratkeaa, kauheasti nyt vaan aiheuttaa ylimääräisiä sydämentykytyksiä.

Ja sitten siihen itse ongelmaan: tasan viikko niin jätän Barcelonan! Olen edelleenkin iloinen, että saan jättää au pairin hommat, mutta kun ää en haluaisi jättää tätä kaupunkia ja kavereita. Tiedättekö kun joskus tulee sellaisia hetkiä kun oikein pysähdyt ajattelemaan miten onnellinen olet ja samalla onnekas kun olet päätynyt kyseiseen hetkeen. Mulla tuli taas eilen sellainen "elämäni on täydellistä" -hetki kun istuttiin Placa Espanyalla suihkulähteen reunalla ja seurattiin valtavaa suihkulähdeshowta kahden kaverin ja lukuisan muun ihmisen kanssa. Se hetki kun musiikki soi, ihmiset nauroivat ja juttelivat, aurinko oli laskemassa, suihkulähteen värit vaihtuivat, ilma oli lämmin ja vieressäni istui kaksi mahtavaa kaveria. Näinkin pienet asiat tekevät mut nykyään todella onnelliseksi. Elämä täällä on aina niin arvaamatonta, mahdollisuuksia on miljoonia ja en osaa edes selittää sitä, mitä kaikkea tälläinen suurkaupunki voi tarjota, se pitää itse kokea pidemmällä aikavälillä ymmärtääkseen. Ja juuri tämä on asia mitä jään eniten kaipaamaan pieneen Suomeen palatessani...

Viikonlopusta vielä sen verran, että lauantaina menin kahden suomitytsyn kanssa Barcelona Beach Festivaaleille ja lyhyesti todettuna yksi maailman hirveimmistä ja parhaimmista kokemuksista. Hirveimmistä sen takia  koska jonottaessa väkeä oli niiiin paljon (eikä missään ollut turvamiehiä, saati sitten järjestyksenvalvojia), että meikä sai paniikkikohtauksen sen jälkeen kun melkein liiskaannuin kahden miehen väliin... Parhaimmista koska itse festari oli aivan huikee! Juomien ostot sun muut oli organisoitu _todella_ huonosti, mutta siinä vaiheessa kun päästiin hiekalle tanssimaan David Guettan, Axwell&Ingrosson, Hardwellin ja Martin Garrixin tahtiin, ei siinä paljon mitään juomia, saatika muutakaan tarvittu. Aamuun asti jorattiin ja oli kyllä aivan mahtavaa! 

Nyt mulla on onneksi rento viimeinen viikko, kun lapset on kesäleirillä päivät pitkät ja pienimmäinen ei ole kotona ollenkaan.

Hyvää viikkoa (taas?!?) kaikille!!

Besos, Mari